privu.net Blogi

05.03.2009
Esa Turtiainen

Patentti on keksinnön tekijälle myönnetty määräaikainen yksinoikeus keksinnön hyödyntämiseen. Keksijä saa tämän yksinoikeuden vastineeksi siitä, että hän dokumentoi ja julkaisee keksintönsä.

Patentoitavan keksinnön on oltava uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen. Keksinnöllisyys tarkoittaa sitä, että keksinnön alalla toimiva asiantuntija ei rutiinityössään olisi ratkaissut ongelmaa keksinnössä kerrotulla tavalla. Patentissa keksinnön on oltava esitetty niin selvästi, että ammattimies kykenee patentin perusteella käyttämään keksintöä.

Euroopassa useimmat tietokoneohjelmiin liittyvät menetelmät jäävät patentoinnin ulkopuolelle, Suomen laissa ja Euroopan patenttisopimuksessa patentoinnin ulkopuolelle rajataan tietokoneohjelmat ja tiedon esitysmuodot, kuten myös tieteelliset teoriat, matemaattiset menetelmät, taideteokset, liiketoimintaprosessit ja pelien säännöt. Tietokoneohjelmien tyyppisiä asioita usein kuitenkin suojataan patentoimalla laite, joka toteuttaa kyseisen menetelmän.

Jokaisessa maassa on oma patenttijärjestelmä. Kaikki patentit ovat maakohtaisia eikä ole olemassa "maailmanpatenttia". Maailmanlaajuisesti patenttien hakemisessa auttaa PCT-järjestelmä ja Euroopassa Euroopan patenttivirasto EPO, mutta silti patentit loppujen lopuksi haetaan jokaiselle maalle erikseen. Patentti koskee myöntäjämaan alueella tapahtuvaa patentin alaisen tuotteen ammattimaista valmistusta, myyntiä, käyttöä, hallussapitoa ja maahantuontia, sekä patentin avulla tehtyjen tuotteiden maahantuontia.

Patentin keksijän on oltava luonnollinen henkilö, mutta tavallisesti patentin oikeudet luovutetaan yritykselle ja patentteja myydään yritykseltä toiselle.

Patenttien lisäksi on muita tuotteiden suojakeinoja, kuten tavaramerkit, tekijänoikeus ja mallisuoja, Tekijänoikeus eroaa olennaisesti patenteista siinä, että et voi rikkoa tekijänoikeutta itse tekemälläsi teoksella. Vaikka tietokoneohjelmasi olisi merkki merkiltä identtinen tekijänoikeuden alaisen ohjelman kanssa, sitä ei koske tekijänoikeuslaki, jos voit osoittaa kirjoittaneesi sen itse. Valmis tuote voi kuitenkin rikkoa patenttia, josta et ole koskaan kuullutkaan.

Voiko patenttivirasto kieltää tuotteeni patenttia rikkovana?

Patenttiin liittyvien oikeuksien suojeleminen on patentin omistajan asia, ei patenttiviraston. Korvaukset ja kieltämiset päättää oikeusistuin patentin omistajan pyynnöstä. Patentin omistaja todennäköisesti neuvottelee ensin kanssasi lisensoinnista, ja ellei sopimusta synny, patentin omistaja haastaa sinut oikeuteen. Itse asiassa vasta oikeudessa päätetään lopullisesti, onko patentti voimassa. Oikeus voi katsoa, että patentti ei ole voimassa, jos pystyt osoittamaan keksinnön olleen tunnettu jo ennen patenttihakemusta.

Patentin omistajalla on laillinen oikeus kieltää sinua käyttämästä patenttia. Tähän on joitakin poikkeuksia. Patentin omistaja joutuu antamaan sinulle pakkoluvan keksintönsä, jos oman patenttisi käyttö riippuu tästä patentista tai ehdit patentista riippumattomasti käyttää samaa menetelmää ennen hakemuksen tulemista julkiseksi tai "erityisen merkittävän yleisen edun niin vaatiessa". Myös jos patentin omistaja ei ole neljään vuoteen itse hyödyntänyt keksintöä, keksintöön voi saada pakkoluvan. Pakkolupa ei tarkoita korvauksetonta käyttöä.

Käyttökieltoa todennäköisempi on sukellusvenepatentti. Patentin omistaja antaa sinun hyödyntää keksintöä ja patentin elinkaaren loppupuolella vaatii sinulta jälkikäteen korvausta keksinnön käytöstä. Patentin omistajalla on tähän laillinen oikeus. Toisin kuin tavaramerkkiä, patenttin omistajan ei tarvitse heti väärinkäytön havaitessaan puolustaa oikeuksiaan niiden säilymiseksi.

Koskeeko patentti lopputuotteeni markkina-aluetta?

Jos teet tuotetta, jota myydään vain Suomessa, sitä eivät koske USA:n eikä edes Ruotsin patentit. Sinut voidaan haastaa oikeuteen USA:n patenttien perusteella vasta, kun myyt tuotettasi USA:han.

Jokaisen maan samaa keksintöä koskeva patentti voi erota yksityiskohdissa. Joudut siis pahimmillaan perehtymään niihin kaikkiin. Samaa keksintöä koskevat patentit muodstavat patenttiperheen.

Kuinka saan selville, mitä patentti koskee?

Suuri osa patentin tekstistä ei ole tärkeää. Tärkein osa patenttia on patenttivaatimus numero yksi.

Tavallisesti kaikki muut patenttivaatimukset ovat alisteisia patenttivaatimukselle yksi. Ne tarkentavat sitä, mutta eivät lisää sen suojapiiriä. Jo vaatimukseen yksi on siis sisällyttävä koko keksintö, ja jo sen on oltava uusi ja keksinnöllinen. Myöhemmissä vaatimuksissa voi olla myös uusia riippumattomia vaatimuksia, mutta koska patentissa ei saa lain mukaan olla kuin yksi keksintö, niiden arvo on yleensä vähäinen.

Muut vaatimukset kuvaavat hierarkkisesti erilaisia tapoja käyttää keksintöä. Miksi siis patentissa on muita vaatimuksia kuin vaatimus yksi? Lähinnä sen takia, että jos vaatimuksen yksi alle jää mainitsemattomia käyttötapoja, kilpailija voi patentoida ne. Kilpailija ei voi käyttää patenttiaan lisensoimatta vaatimuksen yksi sisältävää patenttia, mutta laki takaa hänelle pakkoluvan, jonka avulla hän voi käyttää omaa patenttiaan sinun voimatta estää sitä.

Vaatimus yksi koostuu tavan mukaan kahdesta osasta, jossa ensimmäisessä osassa kuvataan ennestään tunnettu järjestelmän osa ja toisessa osassa ("tunnettu siitä, että ...") kerrotaan mitä keksinnössä on uutta.

Kuinka kauan patentti on voimassa?

Suomessa patentti on voimassa 20 vuotta alkuperäisestä hakemuksesta. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että patentin ylläpitoon kuuluvat maksut on maksettu. Kalliit maksut takaavat sen, ettei patentteja pidetä turhaan voimassa.

Ovatko standardit vapaita patenteista?

Standardien käyttö voi vaatia patenttien lisensoimista. Monet standardointielimet ottavat standardointiin vain esityksiä, joihin liittyviin patentteihin on luvattu antaa kaikille oikeudet järkevään hintaan ja samoilla FRAND-ehdoilla (Fair, Reasonable and Non Discriminatory). Päästandardointiorganisaatiot ISO, ITU ja IEC ovat ottaneet käyttöön yhteisen käytännön, joka vahvasti suosittelee osallistujiltaan patenttien kertomista etukäteen ja FRAND-ehtojen myöntämistä standardeihin päätyneille patenteille.

Esimerkiksi Internet-verkkoa standardoiva IETF asettaa etusijalle ratkaisut, joissa ei ole ollenkaan tunnettuja patentteja, mutta patentoituja ratkaisuja voidaan käyttää, jos niitä pidetään ylivoimaisesti parempina. Internet-standardin toteuttaminen ei siis ole aina vapaa patenttipommeista.

Matkapuhelinalan standardointi tehtiin alun perin yhteistyössä, jossa standardoijat lupasivat toisilleen patenttien oikeudet, mutta heillä ei ollut velvoitetta lisensoida patenttejaan ulkopuolisille. Nykyisin standardointi tehdään 3GPP-organisaatiossa, joka suosittelee jäsenilleen FRAND-lisenssien käyttöä. 3G-standardeista on muodostettu 3G-Licensing-yhteisö, jolta kuka tahansa voi lisensoida kaikki olennaiset 3G-patentit kerralla FRAND-ehdoilla.

Millaisia esimerkkejä on ilmaisohjelmia koskevista patenteista?

Microsoftilla on patentti yleisimpään yksinkertaiseen FAT-tiedostojärjestelmään, jota käytetään mm. kameroiden muistikorteissa. Pitkiä tiedostonimiä ei voi käyttää rikkomatta Microsoftin patenttia. Microsoft on haastanut TomTom-navigaattorivalmistajan oikeuteen mm. tämän patentin rikkomisesta.

GIF-kuvaformaatissa käytetty pakkaus on patentoitu. Tämä patentti on kuitenkin nyt vanhentunut. Toinen vanhentunut yleisesti käytetty patentti on RSA-salakirjoitus.

Linuxiin saattaa liittyä paljon patenttiongelmia. Kehittäjät eivät ole kiinnostuneita tekemään monimutkaisia patenttihakuja, mutta tietämättömyys ei ole este sille, että patentin käytöstä voidaan vaatia vahingonkorvauksia jälkikäteen. Patentin omistajan kannattaa odottaa, kunnes joku tarpeeksi iso yritys käytää ilmaisohjelmaa tuotteessaan ja vaatia vasta sitten korvauksia.

Mitä tapahtuu, jos joku haastaa minut oikeuteen Linux-ytimeen liittyvästä patentista?

Mahdollisesti sinulle käy hyvin huonosti. Linux on lisensoitu GPLv2-lisenssillä, jonka mukaan sinun on jaettava ohjelmaa lähdekoodeineen vapaasti. GPLv2-lisenssin kappaleen 7 vaatii, että jos esimerkiksi patenttiriidan vuoksi oikeus kieltää sinulta jonkun lisenssin vaatimuksen, et saa käyttää Linuxia tuotteissasi ollenkaan. Linux-ytimeen liittyviä patentteja ei voi myöskään lisensoida, koska jos sovit jotain GPL-lisenssin vastaista, et saa käyttää ydintä ollenkaan. Sinun on voitettava mahdollisesti GPL-lisenssiehtoja rajoittava oikeusjuttu ja olla käyttämättä patenttia tuotteessasi.